Vallankumouksen suomalainen silminnäkijä
Aleksanteri Ahola-Valon vuosi 1917 Pietarissa
Saarinen, Saana (Elpo ry)
Ennen julkaisematonta aineistoa Venäjän vallankumouksesta. Silminnäkijäkuvaus kertoo Ahola-Valon (1900–1997) ainutlaatuisista kokemuksista Pietarissa Venäjän vallankumousvuoden 1917 aikana ja
hänen osallistumisestaan vallankumouksen valmisteluihin sekä jälkiseurauksiin.
Venäjän vallankumous muutti nuoren miehen elämän lopullisesti. Vaikka vallankumouksen ihanteet ja tapahtumat tempaisivat Ahola-Valon mukaansa, hän kulki omaa yksilöllistä tietään. Hän katsoi maailmaa ja sen tapahtumia valistushumanistin, kasvattajan ja taiteilijan silmin.
Hänelle vallankumous oli mahdollisuus sivistysprosessiin, ihmisen muuttamiseen viisaalla rakkaudella.
Kirjassa Ahola-Valo kertoo muun muassa oppilaiden kätkemästä salaisesta vallankumouksen kortistosta, suomalaisten vallankumouksellisten toiminnasta, opiskelustaan Majakka-koulussa, Rasputinin ruumiin löytymisestä, helmikuun vallankumouksen aamusta, vallankumousjulisteiden levittämisestä ja rikkaista vallankumouksen tukijoista, joista keskeisimmän hän tunsi. Teos on otteessaan pitävä jännitysnäytelmä tapahtumista, jotka muuttivat maailman. Kirja toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella.
Ote kirjasta
Torille oli kerääntynyt pari kolmesataa ihmistä. Joka miehellä oli palttoon alla halko ja toisilla kaksikin sekä joillakin pullo bensiiniä tai taskussa paloöljyä. Seurasimme, kun Rasputinin arkku kannettiin asemahallin läpi portaita pitkin kapealle torille. Katu kulki torista noin 12 metrin päässä.
Kun ovet avattiin ja arkku tuotiin ulos torille, kansa ryntäsi kantajien kimppuun, tarttui kiinni arkkua kantaviin poliiseihin, tukki heidän suunsa ja sitoi heidän kätensä taakse. Poliisit olivat avuttomia eivätkä päässeet ilmoittamaan minnekään, että ihmiset kapinoivat.