
Uusi maa. Uusi ihminen.
Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä nuoressa Neuvostoliitossa vuosina 1917-1933.
Ahola, Ritva (Elpo ry 2013)
Venäjän vuoden 1917 vallankumous on maailmanhistorian suuria tapahtumia. Aleksanteri Ahola-Valo koki koko tapahtumaprosessin omakohtaisesti suuresta innostuksesta synkkään tragediaan vuosina 1917-1933. Hän oli koko sielullaan mullistamassa koko planeettamme elämänmuotoa ja viemässä sitä tsarismin ajan pimeydestä valistuksen valoon.
Ahola-Valon kertomuksessa vilahtelevat monet merkittävät tuon ajan henkilöt: Wladimir Lenin, Marc Chagall, Maksim Gorki, Sergei Eisentein. Ahola-Valo ei tyytynyt seurailijan osaan, vaan oli itse tekijä ja kokija. Hän halusi luoda jotain sellaista mitä kukaan muu ei ollut luonut.
Kirja on runsaasti kuvitettu Ahola-Valon omilla taideteoksilla. Dokumenttiromaani on jatkoa Pohjanmaalta 1800-luvulla Venäjälle muuttaneen perheen vaiheisiin, joista tekijä tekijä kertoo kirjassa Aika laulaa laulujaan (Elpo ry 2007).
Ote kirjasta
”Sitten yhtäkkiä lokakuun puolivälissä Helena ilmestyi Alin asunnolle. […] Oli jo iltamyöhä ja Ali sahasi ja pilkkoi puita ja heitteli niitä liiteriin. Lapset olivat nukkumassa. Silloin Ali kuuli, kuinka portin lukko kilahti ja Helena ilmestyi pihalle puuteroituna tuoksuvassa samettijakussa. Hän oli hyvin väsyneen ja murtuneen näköinen. […] Helena nukahti Alin vuoteelle ja Ali tarkasteli häntä. Hän kyseli itseltään, oliko hänen velvollisuutensa pelastaa tämä ihminen. […]
– Sinun täytyy muuttaa meille asumaan, nyt kun olet minut ottanut. Mutta eihän meille sovi noin paljon lapsia. Meidänhän on ollut pakko vuokrata talomme melkein kokonaan asunnottomille.
– En minä voi heitä hyljätä.
– No, sinä valitset: he tai minä.
Tämän sanottuaan Helena pukeutui kiireesti ja lähti. […] Yksin jäätyään Ali alkoi tuntea hyytävän kylmyyden valuvan sieluunsa. Mitä nyt tapahtuu? Pitäisikö hänen luopua lapsista, lähettää heidät orpokotiin? […] Ali purskahti itkuun.”