
Olin pakolainen
Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä Suomessa ja muutosta Ruotsiin hänen paettuaan Neuvostoliitosta Stalinin vainoja 1933.
Ahola, Ritva (Elpo ry 2020)
Neuvostoliitosta vuonna 1933 alkanut Ahola-Valon pakomatka jatkuu vuonna 1946 Ruotsiin. Olen pakolainen on Aleksanteri Ahola-Valon veljen, Felix Aholan, tyttären Ritva Aholan kolmas dokumenttiromaanisarjan osa, jota ovat edeltäneet Aika laulaa laulujaan (Elpo ry 2007) sekä Uusi maa. Uusi ihminen. (Elpo ry 2015). Hän on elänyt uudestaan setänsä pakolaiselämän tuskan ja draaman Suomessa. Kirja perustuu dokumentteihin ja Ahola-Valon taltioituihin äänitteisiin.
Ote kirjasta
”Siinä ensimmäisessä pommituksessa oli mukana useita koneita. Yhtä niistä ohjasi venäläinen naislentäjä. Se kone näkyi selvästi: valkoinen se oli ja punaset tähdet oli siivissä. Sieltä se lensi matalalla metsän yli Munkkiniemeen ja putosi lähelle Alvar Aallon huvilaa. Se ammuttiin alas sotakiväärillä. Mainittiin siitä lehdissäkin. Lentäjän laskuvarjohyppy ei onnistunut, kone lensi liian matalalla. Varjo ei ehtinyt aueta. Hän putosi huvilan kaiteelle ja hänen päänsä halkesi. Lentokone löydettiin siitä läheltä, Talin kartanon pellolta. Kyllä siitä lentohyökkäyksestä hälytettiin ja ilmoitettiin, mutta ei kukaan ehtinyt pommisuojaan. Ne lensivät niin nopeasti. Tulivat mereltä päin. Silloin olin kuohuksissani. Oli sikamaista, että siviiliväkeä ja lapsia ampuivat.”