Jälkeen talouskasvun
Suvanto, Risto (Elpo ry, 2026)
Talous määrittää elämämme ehdot. Elämme taloudessa.
Vaikuttaa, että kaikki tavoittelevat talouskasvua ja kuvittelevat aseiden tuovan turvaa. Tuhon enteiden taustalta löytyvät paheet sekä kykenemättömyytemme ymmärtää toisia ihmisiä ja elonkehäämme. Kestääkö elämä talouden taakkaa vai luhistuuko se altamme? Ovatko talouden mekanismit oikeudenmukaisia?
Ihmisellä on tietoisuus: kyky luoda arvoja ja valita hyvän ja pahan välillä. Voimme kultivoida halujamme, kasvaa eettisesti. Me emme ole vain omaa tiedotonta liikesuuntaansa palveleva struktuuri – me olemme, tai ainakin voisimme olla, Enemmän. Jos talouskasvu pysähtyy… miten elämme se jälkeen?
Varatuomari Risto Suvannon aikaisempi loppuunmyyty kirja Talouskasvun jälkeen ilmestyi vuonna 2013. Nyt Suvanto palaa poliittisen ja filosofisen aiheen äärelle uusin ajatuksin vuoden 2026 militarisoituneen maailmankriisin keskelle.
Ote kirjasta
Pitää siis kehittää harmonisempi ja parempi yhtiö, jossa ei ole rakenteellista ristiriitaa (työntekijä─työnantaja-konfliktia eikä ulkopuolisia osakkeenomistajia). Yhteiskunnan institutionaaliset rakenteet kasvattavat ihmistä tietynlaiseen moraaliseen ja psykologiseen todellisuuteen. Ihmistä ei voi kasvattaa yhteisöllisyyteen samalla, kun talouden keskeinen instituutio palkitsee rakenteellisesti vastakkaisten etujen tavoittelusta.
Matka harmoniseen yhtiöön on pitkä, sillä sitä ennen ihmisen itsensä on ymmärrettävä itsensä ja toiset paremmin. Itsekkyydestä on edettävä toisen ymmärtämiseen. «Ennen kuin Ihmiskunta on edennyt sellaisen aikuisuuden asteelle, sellaiseen ihmiskäsitykseen, joka mahdollistaa toiseuden hyväksynnän ja toisten ja oman sisäisen ristiriitaisuuden, olemme tuomittuja konflikteihin ja sotiin.» Toisten näkeminen kilpailijoina voi heikentää kykyä nähdä heidät yhteisen maailman osina, siksi yhtiömuodolla ja sotaisuudella saattaa olla yhteys. […]
Voisiko Rinteen Rakkauden politiikka, Ojasen Hyvyyden yhteiskunta ja Ahola-Valon Viisas rakkaus löytää yhteisen konkreettisen lähtökohdan sille, miten rakentaa talous ja maailma? Steinerin esittämät ajatukset voisivat olla hyvä opas. Meillä kaikilla on sosiaalinen taju. Myös maailman globaalin talouden rattaissa pyörivillä poliitikoilla on sosiaalinen taju. He eivät kuitenkaan välitä siitä ja vain rutiininomaisesti toimivat globaalin talouden koneiston osina. Talous pyörittää maailmaa, eivät ihmiset ─ tai siltä tuntuu, vaikka toisinkin voisi olla.