Itsetajuisuuden herääminen vuonna 1902

Aleksanteri Aholan itsetajuisuus heräsi Impilahdella mummolassa vuonna 1902, jonne hänen isänsä Pekka Ahola vei Aleksanteria toisinaan hoitoon. Pekka Aholan isä oli kuollut onnettomuudessa ja sen seurauksena Pekka oli huutokaupattu, koska Pekka Aholan äiti eli Aleksanterin mummo ei kyennyt huolehtimaan taloudellisesti lapsistaan.Mummo eli taloudellisesti hyvin huonoissa oloissa.

Myöhemmin mummo avioitui kansanparantaja Matti Holopaisen kanssa. Oheinen valokuva mummosta ja Matti Holopaisesta lienee otettu 1900-luvun aivan alkuvuosina.

Ahola-Valo sanoi muistavansa kaikki elämänsä tapahtumat, jotka hän koki itsetajuisuutensa heräämisen jälkeen. Kirjoittaessaan 10-vuotiaina muistelmiaan Aleksanteri muisteli aikaansa Impilahdella vuonna 1902 näin:

"Ensitajuntani hetki olemassaolostani tapahtui osuvasti sillä vuodenajalla, jolloin luonto herää talvisesta horrostilastaan. En sillä hetkellä voinut tietää, että elämäni tarkoitukseksi tulee ihmiskunnan herättäminen vuosituhantisesta tottumuksestaan olla henkisesti kahlehdittuna epäoikeudenmukaisuuteen ja paheisiin."

Tämän johdannon jälkeen Aleksanteri kuvaa kuinka Aino-täti väkivaltaisesti riuhtaisi hänet irti kauneuden kokemuksesta, joka pani hänen sydämensä "väräjämään ilosta ja riemusta". Aino -tädin teolla "tuli viaton lapsi rääkätyksi, joka ei vielä tiennyt mitään maailman pahuudesta". Tapahtumalla oli muistelmien mukaan merkittävä vaikutus: "Sen tapahtuman jälkeen aloin muistaa itseni ja muut seuraavat elämäntapaukseni. Silloin syntyi ensimmäinen epäluottamuksen kipinä aikuisia kohtaan. "

Muistelmat on julkaistu Koulupojan päiväkirjan osan 3 liitteenä.